Työllisyyspalvelut lähellä arkea
Vuoden 2025 alussa Suomessa pyyhkäistiin historian lehti auki: työllisyyspalvelut siirtyivät pois valtion TE-toimistoilta ja kuntien omiin käsiin. Iso muutos, jota oli valmisteltu pitkään. Mutta mitä tämä kaikki on tarkoittanut Pohjois-Pohjanmaan sydänseudulla – Ylivieskan, Kalajoen ja Nivalan muodostamalla työllisyysalueella?
Lyhyt vastaus: yllätyksettömän hyvä alku.
Ripeä startti – ja valmius auttaa heti
Uuden työllisyysalueen johtaja, Mervi Mäkihonka, kertoo hymyillen, että asiat alkoivat rullata jo tammikuun lopulla. Asiakaspalvelu avattiin jokaisessa kunnassa nopeasti ja työnhakijat pääsivät hoitamaan asioitaan omilla kotikulmillaan. Monelle tämä on ollut valtava helpotus – aiemmin matka palveluiden äärelle saattoi viedä aikaa ja kilometrejä.
Yksi iso syy hyvään starttiin löytyy lähimenneisyydestä. Useat alueen kunnat olivat mukana myös edellisessä kuntakokeilussa vuosina 2021–2024. Kokemusta, käytäntöjä ja tuttuja yhteistyömalleja oli jo valmiina, mikä teki muutoksesta huomattavasti jouhevamman kuin monessa muussa paikassa.
Uudistuksen varjopuolet: vanhaa ja uutta samassa pöydässä
On selvää, ettei mikään näin iso uudistus suju täysin kivuttomasti. Työllisyysalueen johdossa ja henkilöstön arjessa on tunnistettu muutamia haasteita:
- Palkkatuki ja starttiraha – tärkeät välineet työllistymisen tukemiseen – vaativat vielä käytännön selkeyttämistä.
- Kaikki prosessit eivät ole vielä valmiita. Kehitystyö jatkuu rinnakkain käytännön arjen kanssa.
- Kahden erilaisen työkulttuurin törmäys: valtion TE-toimiston mallit eivät istu yksi yhteen kuntien joustavampaan tekemiseen, ja yhteisen rytmin löytäminen vie aikaa.
Silti yhteistyö kuntien välillä on kuvattu hyväksi ja rakentavaksi. Tulevaisuudessa suuntaviivoja piirretään yhteisesti, mikä onkin juuri se ajatus, jota uudistuksella tavoiteltiin.
Lähellä ihmistä – ja yrityksiä
Työnhakijoilta palaute on ollut yksiselitteistä: asiointi helpottui huomattavasti, kun palvelut löytyvät omasta kunnasta. Pienemmissä kunnissa tämä muutos on tuntunut erityisen konkreettisena.
Myös paikalliset yritykset ovat kokeneet uuden toimintamallin omakseen. Työllisyyden parissa toimivat tiimit ovat lähteneet aktiivisesti kentälle, jalkautumaan yrityksiin ja kuuntelemaan tarpeita yhdessä elinkeinotoimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Tavoite on kirkas – varmistaa, että oikea tekijä löytää oikean työpaikan.
Tiedon jakaminen ratkaisee paljon
Yksi uudistuksen näkyvistä käytännön muutoksista on ollut Työmarkkinatorin aluesivu. Sinne kerätään tietoa koulutuksista, palveluista ja tapahtumista – kuin yhteinen ilmoitustaulu verkossa. Viestinnän asiantuntija Petra Silvennoinen kertoo, että sivuston käyttöönottovaihe on vielä käynnissä, mutta tavoitteena on, että siitä muodostuu ensimmäinen osoite, josta sekä työnhakijat että työnantajat löytävät ajankohtaiset tiedot.
Iso kuva: mitä tästä kaikesta opimme?
Alueen ensimmäisten kuukausien kokemuksista voi nostaa esiin kolme keskeistä johtopäätöstä:
- Nopea aloitus – palvelut käynnistyivät ilman pitkiä viiveitä ja kattavat koko alueen.
- Kulttuurien törmäys – valtiollinen byrokratia ja kuntien käytännönläheisyys eivät yhdisty hetkessä.
- Lähipalveluiden merkitys – työnhakijoiden arki helpottui ja yritysyhteistyöhön on löytynyt uutta energiaa.
Ylivieskan, Kalajoen ja Nivalan seutu näyttää siis navigoivan hyvin tässä valtakunnallisessa uudessa luvussa. Kun kysyy alueen työnhakijalta tai yritykseltä, kokemus kiteytyy yksinkertaiseen oivallukseen: palvelu löytyy nyt lähempää. Ja ehkä juuri siinä tiivistyy koko uudistuksen tarkoitus.
Haluaisitko, että seuraavaksi kerrotaan erillinen juttu alueen tämän hetken työvoimatarpeista – eli missä aloilla on vuonna 2025 pula käsistä ja osaajista – vai jatketaanko vielä yleisemmällä tasolla tästä uudistuksen etenemisestä?
