Suomen työttömyysluvut ristiriidassa
Suomen työmarkkinoiden yllä on tällä hetkellä outo ja hieman ristiriitainen tunnelma. Elokuun 2025 luvut kertovat karua kieltään: työttömyys on nousussa, ja työnhakijoita on selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Silti työnantajat ilmoittivat tavallista enemmän avoimia työpaikkoja. Työtä siis olisi tarjolla, mutta jostain syystä työnhakijat ja työpaikat eivät löydä toisiaan.
Numerot, jotka kertovat tarinan
- Työttömiä työnhakijoita oli elokuussa 311 100. Luku on yli 31 000 suurempi kuin vuosi sitten, mutta hieman pienempi kuin heinäkuun piikki.
- Lomautukset vähenivät: kokoaikaisia lomautettuja oli 14 300 ja kaikkiaan 23 400. Tämä kertoo pienen toipumisen merkistä työnantajien näkökulmasta.
- Pitkäaikaistyöttömyys nousi kuitenkin huolestuttavasti – jo 129 200 työnhakijaa on ollut vailla työpaikkaa yli vuoden. Tämä tekee työllistymisestä aina vain vaikeampaa.
- Uusia työpaikkoja avautui lähes 34 000, ja avoinna oli yhteensä lähes 56 000 tehtävää. Työnantajat näyttävät siis etsivän aktiivisesti osaajia.
Yhteenvetona: töitä on tarjolla, mutta työnhakijat eivät tunnu löytävän niihin tietään.
Miksi näin?
Tätä ilmiötä kutsutaan kohtaanto-ongelmaksi. Työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työnantajien tarpeisiin, tai työpaikat sijaitsevat eri puolilla maata kuin missä hakijat ovat. Tilannetta hankaloittaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, sillä pitkä työttömyysjakso syö sekä osaamista että toivoa.
Silti muutoksessa on myös valoisia sävyjä. Lomautusten väheneminen viittaa siihen, että pahin talousisku on todennäköisesti ohitettu. Samalla megatrendit, kuten digitalisaatio, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen, muokkaavat työelämää vauhdilla. Hoiva-ala, IT-sektori, rakennusala ja koulutus kärsivät jo nyt merkittävästä työvoimapulasta.
Mihin suuntaan olemme menossa?
Jos kehitys jatkuu samaan suuntaan, Suomi voi kohdata erikoisen ristiriidan: samanaikaisesti sekä pysyvää työttömyyttä että huutavaa työvoimapulaa. Ratkaisuksi ei riitä yksi toimenpide. Tarvitaan monipuolista toimintaa:
- Koulutus ja uudelleenkoulutus
- Työvoiman liikkuvuuden parantaminen
- Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen
- Työttömyysturvan ja veropolitiikan tarkastelu
Mitä tämä tarkoittaa yksilölle?
- Jos etsit töitä: panosta taitoihin, joita tulevaisuuden työmarkkinoilla arvostetaan. Digiosaaminen, vihreän energian ratkaisut ja palvelualojen taidot voivat avata ovia. Valmius muuttaa työn perässä voi olla ratkaiseva.
- Jos palkkaat: älä katso pelkästään kokemusta ja osaamista, vaan myös hakijan kasvupotentiaalia ja oppimiskykyä. Kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voi olla mahdollisuus, erityisesti aloilla, joilla suomalaisia hakijoita ei riitä.
Lyhyt yhteenveto
- Työttömiä työnhakijoita elokuussa: 311 100
- Pitkäaikaistyöttömyys nousi yli 129 000:een
- Lomautukset vähenivät, merkkinä talouden pienenemisestä epävarmuudesta
- Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten, mutta niitä ei saada täytettyä
Kysymys kuuluukin: löytyykö ratkaisu ajoissa vai jääkö Suomi jumiin tilanteeseen, jossa työttömiä ja työpaikkoja on paljon, mutta kumpikaan ei kohtaa toisiaan?
👉 Haluatko, että laadin seuraavaksi aluekohtaisen katsauksen (esimerkiksi Uudenmaan ja Pohjois-Suomen eroista) vai ammattiryhmäkohtaisen analyysin uusista työpaikoista? Ehkä jopa tiiviin “inhimillisen tarinan”, jossa luvut heräävät eloon yksittäisen työnhakijan tai työnantajan kautta?
