Koulutetut maahanmuuttajat siivoustöissä miksi
Kun maahanmuuttajat saapuvat Suomeen korkeakoulututkintojen ja työkokemuksen kera, heidän odotuksensa ja todellisuus työmarkkinoista törmäävät usein. Jalansijan löytäminen omalta alalta ei ole kiinni pelkästään taidoista – vaan myös näkymättömistä kynnyksistä, joita suomalainen järjestelmä asettaa.
Kieli – enemmän kuin sanoja
Yksi suurimmista haasteista on kielitaito. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, osaako suomea kieliopillisesti oikein. Työhakutilanteet ovat usein jännittäviä ja korostavat epävarmuuksia. Tällöin hyväkin kielitaito voi jäädä piiloon.
Sujuvaa kielen osaamista vaaditaan monella alalla, muun muassa terveydenhuollossa ja rakennusalalla, joissa laki ja turvallisuusmääräykset pakottavat osaamiseen. Silti monessa työpaikassa kielivaatimus voisi olla joustavampi – mutta totuttuja käytäntöjä ei kyseenalaisteta.
Asenteet: näkymättömät muurit
Työnantajien asenteet muodostavat esteen, jota ei lue työpaikkailmoituksissa. Monelle ulkomaalaisen palkkaaminen tuntuu hankalalta – pelätään byrokratiaa, kieliongelmia ja työyhteisön erilaistumista.
Lisäksi työpaikkailmoitukset ovat usein vain suomen kielellä. Tämä rajaa ulos osaajat, joilla olisi kaikki muu tarvittava – mutta joille hakuilmoituksen kieli muodostuu ensimmäiseksi kynnykseksi.
Hakemuksia ilman vastauksia
Vaikka käytössä olisi TE-toimisto tai Työmarkkinatori, monelle työnhakijalle tie ei aukea. Suomalaisessa työelämässä piilee salainen sääntö: verkostot ratkaisevat. Työpaikat jaetaan usein kontaktien avulla. Uudelle tulijalle, jolla ei ole yhteyksiä, tämä tekee työnhausta entistä haastavampaa.
Lisäksi suomalaisen työkulttuurin erityispiirteet näkyvät myös hakemuksissa: ytimekkyys, suoruus ja oikea tyyli voivat ratkaista paljon. Tällaisen osaamisen omaksuminen vaatii aikaa ja tukea.
Entä ratkaisut?
Vaikka haasteet ovat todellisia, toivoa on. Monet organisaatiot etsivät ratkaisuja, ja vastaus löytyy yhteisestä ymmärryksestä ja tahdosta muuttua.
Työnantajille:
- Julkaise työpaikkailmoituksia myös englanniksi, jos suomi ei ole ehdoton vaatimus.
- Kouluta esihenkilöt monikulttuuriseen rekrytointiin ja tiimityöhön.
- Jaa esimerkkejä onnistuneista kansainvälisistä rekrytoinneista.
Työnhakijoille:
- Harjoittele suomen kieltä – kielikurssit ja mentorointi voivat olla avuksi.
- Osallistu rekrytointitapahtumiin ja verkostoidu LinkedInissä.
- Opettele suomalaisten työnantajien odotuksia hakemuksista ja ansioluetteloista.
Ongelma ei ole yksilössä vaan järjestelmässä. Meillä ei ole varaa jättää koulutettua työvoimaa ulkopuolelle kielivaatimusten tai ennakkoluulojen vuoksi. Suomen tulevaisuus rakentuu monimuotoisuudesta.
Viisi pointtia, jotka jäivät mieleen:
- Kielitaito on tärkeä, mutta usein yliarvostettu mittari osaamisesta.
- Ennakkoluulot työnhaussa voivat sulkea osaajia järjestelmän ulkopuolelle.
- Suomenkieliset työpaikkailmoitukset ovat este jo hakemisen alussa.
- Verkostojen puute vaikeuttaa uusien maahanmuuttajien työllistymistä.
- Onnistuneiden rekrytointitarinoiden jakaminen voi murtaa pelkoja yhteisöissä.
Mikäli olet työnantaja, harkitse hetki osaamisen merkitystä – nimestä tai taustasta riippumatta. Ja jos olet työnhakija, älä anna periksi. Muutos on mahdollinen ja se voi alkaa yhdestä onnistuneesta kohtaamisesta.
Jaettu vastuu – ja yhteinen hyöty. Näin rakennetaan vahvempaa ja oikeudenmukaisempaa työelämää meille kaikille.
