Budjetti ja viihde – miten suomalaiset jakavat vapaa-ajan kulut

Kaikilla on oma tapansa viettää vapaa-aikaa. Toinen käy uimassa, joku katsoo matsia, kolmas varaa liput elokuviin tai pelaa kotona. Vapaa-aika maksaa, joskus vain vähän, toisinaan yllättävän paljon. Usein kulut kertyvät huomaamatta – kahvi, lippu, yksi sovelluskuukausi lisää. Moni seuraa siksi kulujaan tarkemmin. Ei säästämisen vuoksi, vaan siksi, että arjessa olisi tilaa myös niille asioille, joista oikeasti pitää.

Nettipelaaminen osana viihdebudjettia

Monelle suomalaiselle pelaaminen on viihdettä siinä missä leffassa käynti tai ravintolaillallinen. Joillekin kyse on vedonlyönnistä, toisille satunnaisesta kolikkopelistä. Jos pelaaminen on osa omaa arkea, sille kannattaa varata oma osuus budjetissa – ja vertailemalla vaihtoehtoja esimerkiksi sivustolla https://www.veikkaajat.com/parhaat-nettikasinot/ saa kuvan siitä, millaisia nettikasinoita on tarjolla, myös urheiluaiheisia.

Miten kulujen jakaminen toimii käytännössä

Kun kuukausitulot tulevat tilille, osa rahasta katoaa nopeasti perusmenoihin. Asuminen, ruoka ja liikkuminen syövät yleensä suurimman siivun. Se, mitä jää jäljelle, jaetaan usein säästöihin ja vapaa-aikaan. Tärkeintä on, ettei kaikki mene fiilispohjalta. Harkittu jako auttaa hallitsemaan omaa rahankäyttöä eikä aiheuta myöhemmin yllätyksiä.

Jotkut asettavat selkeät prosenttirajat: vaikkapa 10 % käytetään harrastuksiin ja kulttuuriin. Toiset tekevät karkean arvion sen mukaan, miten edellinen kuukausi meni. Molemmat tavat toimivat, kunhan niissä pysyy johdonmukaisena.

Mihin vapaa-ajan raha yleensä menee

Kun budjettia tekee, kannattaa ensin kirjata ylös, mitä kaikkea vapaa-aika itselle tarkoittaa. Sen jälkeen on helpompi arvioida, mihin rahat oikeasti kuluvat.

• Leffat, museot ja muu kulttuuri.
• Kuntosalit, lajimaksut ja varusteet.
• Kotimaan matkat ja satunnaiset hotelliyöt.
• Digitaaliset pelit, pienet panokset ja lautapelit.
• Kahvilaillat, konserttiliput ja muut tapahtumat.

Kun menot on nähtävillä, voi myös miettiä, mitkä niistä ovat itselle oikeasti tärkeitä. Jos yksi osa haukkaa liikaa, voi tehdä muutoksia. Ei tarvitse luopua kaikesta – vain tehdä valintoja.

Toimivat tavat seurata rahankäyttöä

Moni ei kirjaa menojaan ylös, koska se tuntuu työläältä. Todellisuudessa riittää, että on jonkinlainen tapa seurata kulutusta. Budjetointi vinkit tarjoaa yksinkertaisia ratkaisuja siihen, miten kulutuksen voi pitää näkyvissä ilman, että siitä tulee oma työ.

Yksi kirjoittaa nopeasti muistiinpanot puhelimeen. Toinen käyttää pankin sovellusta. Kolmas tekee exceliin taulukon. Ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta oleellista on, ettei arvaa, vaan tietää.

Verovähennykset vapauttavat rahaa muuhun

Verotukseen liittyvät asiat eivät yleensä liity mielessä suoraan vapaa-aikaan, mutta niillä voi silti olla vaikutusta arjen menoihin. Jos työmatkoihin kuluu paljon, osa kustannuksista voi olla vähennyskelpoisia. Verohallinnon ohje vapaa-ajan kulut kertoo tarkemmin, mitä voi ilmoittaa ja millä ehdoilla vähennys hyväksytään. Näin voi saada hieman enemmän pelivaraa kuukausibudjettiin, varsinkin silloin, kun matkat ovat pitkiä tai kulkeminen ei hoidu halvimmalla tavalla.

Esimerkki arjen jakautumisesta

Ajatellaan henkilö, joka tienaa 2 800 euroa kuussa. Pakollisiin menoihin – asumiseen, ruokaan ja kulkemiseen – menee 1 700 euroa. Hän laittaa sivuun 200 euroa. Kun pakolliset kulut ja säästöosuus on varattu, loppusumma on omaa harkintaa varten. Joku käyttää osan liikuntaan, toinen varaa sen tapahtumiin tai peleihin. Esimerkiksi 200 euroa voi jakautua eri tavoin ilman tarkkaa kaavaa. Yksi malli voi olla 70 euroa peleihin, 60 kulttuuriin ja loput matkoihin tai arjen menoihin. Pääasia on, että jako vastaa omia tarpeita eikä tunnu keinotekoiselta.

Milloin budjetti kaipaa päivitystä

Budjetti elää arjen mukana. Uusi työ, muutto tai perhetilanteen muutos näkyy väistämättä myös menoissa. Sen takia budjetti kannattaa käydä läpi uudelleen aina, kun arki muuttuu. Joskus myös satunnainen kuluerä yllättää – sähkölasku nousee tai harrastuksesta tulee lisäkuluja. Myös tulot voivat muuttua.

Silloin ei kannata pysyä vanhassa budjetissa väkisin. Pieni päivitys silloin tällöin tekee siitä paremmin toimivan. Ei tarvitse odottaa vuoden vaihdetta – jo yksi ilta riittää siihen, että käy luvut läpi.

Säästäminen ja nautinto eivät sulje toisiaan pois

On virhe kuvitella, että budjetti tarkoittaa kieltäytymistä kaikesta hauskasta. Hyvä budjetti antaa tilaa myös nautinnolle. Se ei estä menemästä elokuviin tai pelaamasta silloin tällöin, vaan varmistaa, ettei siitä seuraa ongelmia myöhemmin.

Kun vapaa-ajan kulut on mietitty etukäteen, niistä voi nauttia ilman huonoa omaatuntoa. Ei tarvitse katua, jos tietää, että menot pysyvät hallinnassa. Siinä ei ole kyse kurinalaisuudesta vaan mukavuudesta – arki rullaa, eikä raha stressaa.